Hevoset

Kasvatus

Kilpailut

Meriitit

KRJ-II

Syntynyt

1.9.2014, 23-vuotias

Koulutustaso

Prix St. Georges

Rekisterinumero

VH15-021-0345

Omistaja

Kati (VRL-00102)

Sera on mukava ja huolettomasta elämästä nauttiva tammaneito. Se on hieman hidasälyinen sekä tallissa että ratsastettaessa, mikä ihastuttaakin koko tallin väkeä sekä vieraita. Hoitotoimenpiteistä eniten Sera rakastaa pesuhetkeä, jolloin se saa juoda vettä hanasta ja läiskytellä sitä ympäriinsä omasta ämpäristään. Tamma tykkää myös tehdä kiusaa pesijälleen kastelemalla tätä mahdollisimman paljon. Kaikki hoitotoimenpiteet tehdään Seralle yleensä käytävällä, jossa on paljon tilaa ja tamman saa sidottua kiinni. Se ei nimittäin pidä yhtään jalkoihin koskemisesta ja vaatiikin yleensä pidemmän maanittelun kavioiden putsaukseen sekä jalkasuojien laittoon. Muut varusteet sekä hoidot eivät Seraa haittaa.

Ratsuna tamma on todellakin hieman puusta pudonneen oloinen. Se saattaa haahuilla ympäri kenttää, vaikka apuja olisi annettu jo tusina. Sera on hieman kovasuinen ja vaatiikin itselleen hyvän ratsastajan joka hallitsee rennon istunnan sekä pehmeän käden. Vaikka tamma ei ratsuna olekaan helpoimmasta päästä, sen muisti on yksi parhaimmista. Tamma muistaa suurimman osan kouluohjelmista jo ensimmäisten käännösten ja apujen jälkeen. Seran on nähty kulkevan helpoimmat koululuokat ratsastajan vain istuessa selässä ja antaessa käynti-ravi-laukka käskyt. Parhaimman tuloksen tamman kanssa kuitenkin saa, jos ratsastaa sillä itse. Seran tehdessä yksin ratoja se unohtaa pienet hienosäätöä vaativat asiat kuten kulmat sekä peruutusten askelmäärät.

Sera on kisakentillä todella tarkkana ja tutkailee yleisöä sekä kilpailijoita silmät viirussa. Tamma etsii kisailijoiden seasta erityisesti shetlanninponeja, joista se ei pidä. Jos alkulämmittelyn aikana Seraa lähestyy shetlanninponi, tamma lähtee kiemurtelemaan ja vääntelehtii pois pelottavan kohteen luota. Erinäisiä vieroituskokeiluita on tehty, mutta tuloksetta. Mikäli ylimääräisiä poneja ei ole näkyvissä, Sera pystyy keskittymään kisatehtävään täydellä teholla. Kisakaverina tamma on todella mukava, eikä ratsastettaessakaan tarvitse juuri huhkia. © rebely

i. Hermont 166cm rn trak

ii. Devastator 169cm trn trak

ie. Hildigard 162cm rt trak

e. Serpentia 161cm rt trak

ei. Pathfinder 165cm rt trak

ee. Sapphires 159cm rt trak

i. Hermont on tunnettu kisakentillä todellisena suoritushevosena. Se ei ole saanut isänsä kovapäistä luonnetta, vaan on erittäin miellyttämisenhaluinen ja ratsastaessa tekee kaiken täysillä. 166 senttimetriä korkea Hermont syntyi Saksassa Dortmundin lähistöllä, josta se myytiin eteenpäin Leipzigin lähellä sijaitsevalle suurtallille. Hermontista povattiin alusta alkaen hyvää kisahevosta ja povaukset varmistuivat, kun se tuli kolmanneksi ensimmäisissä kouluratsastuskilpailuissaan. Kansallisella tasolla Hermont on sijoittunut usein aina kärkisijoille asti ja orilla on kilpailtu myös kansainvälisellä tasolla, hyvin tuloksin. Viime aikoina Hermont on kuitenkin kärsinyt pienistä selkävaivoista, joten orilla on mahdollisesti edessään useamman kuukauden pakkoloma kilpailemisesta.

ii. Devastator on Itävallan koulukentillä kisannut trakehnerori, joka oli erityisesti nuorempana hyvin itsepäinen, minkä takia se ei alkuun menestynyt kovinkaan hyvin kilpailuissa. Iän myötä kuitenkin sen uppiniskaisuuskin alkoi hellittämään ja samalla myös sijoitukset alkoivat hieman paranemaan. Hienoista askellajeistaan huolimatta Devastator ei koskaan yltänyt parhaimpien kouluhevosten joukkoon ja se jäi 14-vuotiaana kilpauraltaan eläkkeelle. Tällä hetkellä Devastator asuu itävaltalaisella oriasemalla siitoshevosena ja sillä on yhteensä 28 jälkeläistä, joista useille se on periyttänyt kauniit, voimakkaat liikkeensä, ja joillekin myös itsepäisyytensä.

ie. Hildigard oli trakehneriksi melko raskasrakenteinen ja hieman kömpelö liikkeissään, mutta sen valtteina olivatkin sen hyväkäytöksisyys ja lempeys. Se ei koskaan pärjännyt kovinkaan hyvin kilpailuissa, ja niinpä se myytiin melko nuorena Dortmundiin harrasteratsuksi sekä satunnaisesti kiertämään näyttelykehiä, joissa Hildigard pärjäsikin ratsastuskisoja paremmin. Elämänsä aikana sillä teetettiin myös muutamia varsoja, joista osa on menestynyt erittäin hyvin kisakentilläkin emänsä keskinkertaisesta kisahistoriasta huolimatta. Hildigard jouduttiin lopettamaan 25-vuotiaana sen pitkään jatkuneiden jalkavaivojen takia.

e. Serpentia on rauhallisen lupsakka, joskus laiskaksikin haukuttu tamma. Se ei ole koskaan ollut kovinkaan hyvä kisahevonen ja se onkin enimmäkseen viettänyt elämäänsä jalostuskäytössä, sillä sen suvusta löytyy useita trakehnerkasvatuksessa arvostettuja nimiä. Tähän mennessä Serpentia on pyöräyttänyt maailmaan kolme varsaa, joista kaikki ovat menestyneet hyvin koulukentillä, joten kisageenien periyttämisessä Serpentia on oikein mainio, omasta heikosta kisainnostaan huolimatta. Jalostuskäytön lisäksi Serpentia toimii satunnaisena harrasteratsuna, mutta viettää suurimman osan päivistään rauhassa laiduntaen omistajansa kotitilalla Stuttgartissa.

ei. Pathfinder oli kaikin puolin näyttävä ori, tai ainakin siihen kiinnitettiin helposti huomiota, niin hyvässä kuin pahassakin. Se oli helposti villiintyvä ja välillä jopa hieman tulistuvakin, jonka takia se vaihtoi elämänsä aikana muutamaankin otteeseen omistajaa paremman menestyksen toivossa. Pathfinder oli todella komea ilmestys kouluradoilla, varsinkin sen käyttäytyessä kunnolla, mutta sen villikko luonne esti sitä nousemasta kouluratsastuksen huipulle. Pathfinderin isä oli kuitenkin jopa EM-tasolla loistavasti pärjännyt ori, joten Pathfinder siirtyi melko nuorena kisaradoilta jalostuskäyttöön, hyvien geeniensä siirtämisen toivossa. Lopulta Pathfinder jouduttiin lopettamaan 17-vuotiaana sen huonosti päättyneen laitumelta karkaamisyrityksen ja oikean takajalan katkeamisen jälkeen.

ee. Sapphires oli haasteellinen kouluratsu, jonka kisauran uskottiin jäävän hyvin lyhyeksi, sillä sen säikkyherkkyys aiheutti usein vaikeuksia ratsastaessa. Sapphiresin omistaja ei kuitenkaan halunnut luopua helpolla tästä hienosta kouluhevossuvusta tulleesta tammasta ja lopulta sen ura kisahevosena lähti nousuun oikeanlaisen ratsastajan löydyttyä. Sapphires päätyikin olemaan vain yhden ratsastajan hevonen koko loppukisauransa, sillä kukaan muu kuin sen valttiratsastaja ei pystynyt pitämään Sapphiresin säikkymistä aisoissa kilpasuoritusten aikana. Kilpauran päätyttyä Sapphires jäi asumaan omistajansa luokse itäiseen Saksaan lähelle Frankfurtia. Sillä ei kuitenkaan teetetty kuin kaksi varsaa, joista toinen jäi asumaan omistajalleen ja toinen myytiin kisahevoseksi. Sapphires kuoli omistajansa hoivissa 29 vuoden iässä vanhuuteen. Sukuselvityksestä kiitos Marru!

t. Rosenhof Selma

s. 09.05.2015

i. Isidor

KTK-II

t. Rosenhof Silke

s. 12.06.2015

i. Valentin

KV-III, VAR-I

o. Rosenhof Santo

s. 09.01.2016

i. Godehard

Hyppykapasiteetti ja rohkeus 0.00 op. Nopeus ja kestävyys 0.00 op. Kuuliaisuus ja luonne 1662.76 op. Tahti ja irtonaisuus 2232.11 op. Tarkkuus ja ketteryys 0.00 op. Kouluratsastuksessa 3894.87 op. (vaikeustasolla 8)

Kouluratsastusvalmennus, valmentajana Joe Tänään pääsinkin ensimmäistä kertaa Rosenhofiin valmentamaan Katia ja trakehnertamma Seraa. Kun kurvasin paikalle, oli ratsukko juuri aloittelemassa maneesissa alkuverryttelyä. Minun silmääni tamma näytti hieman pöllämystyneeltä kun astuin sisään ja tervehdin, mutta se jatkoi kuitenkin hienosti matkaansa. Kun ratsukko saapui kohdalleni pyysin heitä hetkeksi pysähtymään, jotta voisimme vaihtaa muutaman sanasen siitä, millainen tamma on ja mitä sen kanssa on tehty viime aikoina. Pian päästin heidät takaisin hommiin. Kaksikko teki omia juttujaan hetken aikaa ja samalla sain tutustua heidän työskentelyynsä. Tamma kulki suhteellisen hyvin ja Katin istunta oli kaunista katseltavaa. Kun sitten alettiin kunnolla hommiin, huomasin tamman yrittävän hieman oikoa, jolloin huomautin Katille, jotta pitää huomionsa vain hevosessa eikä muualla. Pian alkoi tammakin mennä kuten pitää. Pyysin ratsukkoa nostamaan ravin ja tekemään pohkeenväistöjä. Alku vaikutti hieman hankalalta ja tuntui siltä, ettei Seraa juuri työnteko olisi kiinnostanut, kunhan olisi halunnut vain haahuilla. Hetken ”taistelun” jälkeen tamma kuitenkin alkoi kuunnella hieman paremmin mitä siltä pyydetään ja se tuotti tulosta. Väistöt sujuivat suuntaan kuin suuntaan hienosti, kunhan tammalle muisti selkeästi kertoa mitä siltä halutaan. Toisena tehtävänä otettiin sitten hieman laukkaharjoituksia. Ensin nostettiin laukka pysähdyksistä ja jatkettiin hetki matkaa kunnes vaihdettiin laukkaa. Vaihtoja piti pitkälle sivulle tulla yhteensä 4 kappaletta. Tämä sujui hienosti, eikä tammalla ollut asiaan mitään sanomista. Yhden kerran se tosin ei meinannutkaan nostaa laukkaa, mutta lopulta sekin sitten onnistui. Onnistuineiden kierrosten jälkeen annoin kaksikon jälleen tehdä omia juttujaan loppuverryttelyksi. Tätä kaksikkoa oli ilo valmentaa ja jos vaan pyydetään, niin varmasti tulen vielä uudestaankin vierailulle!

Kouluratsastusvalmennus, valmentajana Joe Kun minua kerran pyydettiin, niin tulin sitten vielä toisenkin kerran treenaamaan Seraa sekä Katia. Olin enemmän kuin tyytyväinen tästä asiasta ajellessani aikaisin aamulla tallille. Pihalla oli rauhallista, muutamia hevosia oli jo ulkonakin. Katselin niitä hetken aikaa ajatuksissani kunnes tajusin, että minähän olen tullut töihin. Lähdin siis etsimään treenattaviani. Nämä löytyivätkin tallista, juuri valmiina lähtemään hommiin. Matkalla maneesiin juttelimme uusimmista kuulumisista ja samalla päätin mitä tänään tehtäisiin. Alkuverryttelyn jälkeen harjoiteltiinkin sitten kouluaitojen sisäpuolelle tuloa. Radalle tultiin kootussa laukassa, pysähdyttiin ja tervehdittiin tuomaria, eli tänään siis minua ja tästä matkaa jatkettiin kootussa ravissa. Sera ja Kati tekivät hienon sisääntulon, mutta Seran mielestä pysähdys olisi ollut turhaa. Otettiin sisääntulo siis kerran uudestaan ja johan se onnistuikin. Sitten jatkettiin avo- ja sulkutaivutuksien parissa. Kati käytti hienosti ratsastuksessaan pohkeitaan ja istuntaa. Taivutuksissa tarvittiin hieman hiomista ja tammakin piti saada kuuntelemaan sillä se vain tahtoi haahuilla pitkin poikin. Kun se saatiin keskittymään tehtävään, alkoi se ymmärtää mitä siltä pyydetäänkään. Tamma taipui suht hyvin molempiin taivutuksiin ja näitä hiottiin vielä hetken aikaa, jotta ne saatiin sujumaan niin kuin kuuluukin. Pian tämän jälkeen annoin kaksikon päästellä muutaman kierroksen ajan höyryjä laukkaamalla. Sera näytti olevan tästä oikein mielissään enkä usko, että Katikaan pisti pahakseen. Sitten annoin vielä loppupalautteen treenistä ja annoin muutamia vinkkejä seuraavia ratsastuskertoja varten ennen kuin lähdin kotimatkalle.

Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Joe Matkasin tänään jälleen Rosenhofiin Seran luo. Päivä oli kaunis syyspäivä, hieman kirpakka sellainen. Tänään tehtäväni ei olisikaan valmentaa Seraa, vaan tulin ihan muuten vain sitä moikkaamaan. Sera olikin juuri ulkoilemassa, joten menin sen luo. Se selkeästi tunnisti minut, sillä se tuli luokseni hieman hörähtäen. Salaa omistajalta annoin sille pienen herkkupalan taskustani ja rapsuttelin sitä. Tamma yritti hamuta lisää herkkupaloja, mutta kun niitä ei kuulunut, näytti se hieman hapanta naamaa, mutta leppyi kyllä selkeästi kun hieman rapsuttelin sitä. Pian yksi tallityöntekijöistä olikin luonamme ja kyseli millä asialla minä täällä liikuskelin. Kun esittelin itseni ja kerroin tulleeni vain moikkaamaan hevosia, hän kertoikin heti, että Kati oli yrittänyt tavoittaa minua. En ollut huomannut tätä sillä puhelimeni oli äänettömänä. Juuri kun olin soittamaisillani Katille, hän tulikin minua vastaan. Täällä on kuulemma tänään henkilökuntapulaa, joten tarjouduin toki auttamaan siinä missä voin kun kerran täällä olin. Sain siis ottaa vastuulleni Seran ja muutaman muunkin tamman. Tarvitsin vain hieman apua siinä, että löytäisin jokaisen hevosen. Seran kanssa lähdimmekin maastoilemaan. Teimme ihan rauhallisen lenkin, kävelyä, ravailua ja hieman laukkaa. Tamma oli hieman laiskahkolla tuulella ja se hieman mietti jokaisen avun kohdalla, että mitä minä siltä pyysin. Joskus sain pyytää useampaankin otteeseen ennen kuin sain tahtoni läpi. Meillä oli tästä huolimatta oikein mukavaa kahden kesken. Sera kävi muutaman kerran melkein puskankin puolella kun kumpikaan meistä ei tainnut oikein keskittyä siihen mihin ollaan menossa. Kun pääsimme takaisin tallille, hoidin Seran pois ja lähdin etsimään seuraavaa kaveriani.

Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana Joe Tänään näin Seraa jo neljännen kerran. He olivat Katin kanssa kouluratsastukisoissa. Tämä olikin kerrankin kivaa vaihtelua ainaisiin valmennuksiin tai työntekoon. Olin heidän kisahoitajanaan, ihan omasta pyynnöstäni sillä halusin päästä näkemään tämän kaksikon kisatouhuissa. Kisapaikalle päästyämme Kati lähti ilmoittautumaan ja hoitamaan paperihommat kuntoon, minä jäin hoitamaan Seraa kuntoon. Sera oli selvästi tarkkaavaisempi kuin mitä aiemmin olin nähnyt. Se katseli tarkasti ympärilleen ja silmäili eritoten toisia hevosia. Kun mitään ihmeellistä ei näkynyt, se keskittyi aina hetken aikaa paikallaan seisomiseen. Jalkojen hoitaminen olikin raskasta puuhaa, jonka sain tehdä hiki hatussa. En yhtään enää muistanut, että tammalla on jonkinlainen ongelma jalkojensa kanssa. Onneksi kaikki muu sujui kuitenkin hyvin, samalla Katin kanssa jutellen. Pian ratsukko pääsikin verryttelyalueelle, jossa ei oikeastaan tapahtunut mitään ihmeellistä, joten päätin itse siinä kohtaa pitää nopean tauon. Kun selvisin takaisin vessa- ja kahvireissultani, huomasin, että tamma oli saanut verryttelyalueella aikaan kohtauksen, koska siellä oli pieni poni. Tamma kiemurteli ja kipitti minkä kerkesi ja Kati sai juuri ja juuri ohjattua sen oviaukosta pihalle. Pienen matkan päässä tamma rauhoittui nopeasti ja elämä palautui taas normaaliksi. Kisat menivät kaiken kaikkiaan oikein hienosti, vaikka kaksikko ei sijoittunutkaan. Tamma kulki silti kuitenkin kauniisti ja juuri niin kuin kuuluukin. Paikalla oli vaan niin paljon muitakin hienoja ja hyviä ratsukoita ja tällä kertaa voitto ja sijoitukset menivät muualle. Päivän päätteeksi sain vielä kyydin kotiin.

Virtuaalitalli / Virtuaalihevonen Ulkoasu © Milja 2014 Kuvat © P. Nessel (Thank you for permission!) Taustakuva © The Inspiration Gallery

Hallintapaneeli